Lämppärit alotti soittamisen ajallaa ja oli ne ihan ok. Toisena soittanu Architects oli parempi ku Touche Amor. Porukka ei ollu hirveen innostuneit lämppäreistä. Mut kyl pikkusta pittii saatii siinäki pystyy. Ite ei haluttu siihen osallistuu, vaikka Janika pääs pienimuotosesti mukaan. Vältyttiinki pahemmilta vaurioilta, mitä nyt Erikaa lyötii päähän. Ei sen kummempaa. Erika meinas huitoo Janikan lasit päästä ja jotain perus jaloille hyppimistäki oli. Perus tönimiseltäkään ei vältytty, mut se kuuluu tän tyyppisille keikoille.
Ihme ja kumma, hikisii miehii ei ollu nii paljoo ku aluks luultii. Yllättävän paljon oli ihme teini muijii, jotka näytti olevan hiukksen hukas. Yks oli päättäny ilmeisesti tuhoo jalkansa lopullisesti ja laittanu vaaleenpunaset korkkarit jalkaan. Erinomanen valinta täytyy myöntää.
Alus päästiikii tosi etee, mut sopivasti siin edes oli tämmönen teinityttö posse. Eipä me siin kovin kauaa pysytty, keikoil on kuitenki aika mahotonta pysyy yhes paikkaa. Mekin oltii loppukeikast aika takana ja kadotettii toisemmeki, mut eipä se paljoo haitannu. Päästiinpähän keikan loputtuu suht ripeesti narikoille ja kotimatkalle. Jatkoille ei tosiaan menty.
Kokonaisuus oli pure fucking awesomness.
Tääki viikko menny todella nopeeta, Janikanki porukat tuli eilen yöllä kotia ja saatiin kummatki karkkia! Yeah. Yhteinen viikko on siis takana, eikä ihme kyllä vieläkään kyllästytty kattelee toistemme naamoja. Eikä varmaan tullakaan.
Ens viikon perantain ois sit englannin yo-kirjotusten kirjallinen osa. Kauheeta, ois varmaa iha jees kertailla jotaki asioita, mut kuka jaksaa. Eihän ne oo ku vaa yo-kirjotukset...
Näil eteenpäi ensviikkoon, on kyl aika sunnuntai fiilis täl hetkellä. Tääl me viel jatketaa Rise Againstin fiilistelyy ja koht kattoo k-draamaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti